tiistai 13. tammikuuta 2015

Luonnoslehtiö: Mallitilkkuja ja paksua sukkaa

Villatakkivisioita


Neulevisiointi se vaan jatkuu täällä. Elinikäinen villatakkini sai jo mallitilkkunsa ja raitojen paksuuksiakin olen visioinut mittanauhan kanssa ja päätin ottaa violetin langan mukaan yhtenä ohuena raitana. Tarkempia laskelmia en ole vielä ryhtynyt tekemään, mutta asiaa koskeva tutkimusprosessi käynnistyi viime torstaina. Seuraavaksi edessä on paljon neulematikkaa.

Parasta tässä kuitenkin on se yhdessä tekeminen sekä sen jakaminen. Tapasimme viime torstaina Sirkun kanssa tämän projektin puitteissa ja kyllä se aina vaan on kiva yhdessä tehdä ja puhua siitä mitä tehdään sekä kaikesta muustakin. Toistaiseksi tässä prosessissa on pohdittu täydellisen villatakin olemusta ja neulomista sekä omaa neulojuutta (!?). Omien touhuamisen sanoittaminen ja käsitteellistäminen oli varsin mielenkiintoista. Sirkku tutkii tätä prosessia ihan tieteellisesti, mutta minulle ja täällä blogissa se näyttäytyy lähinnä yhteisenä, innostavan projektina.

Pää tähtisumussa


Tein mallitilkun myös pipoa varten, jota suunnittelen itselleni. Tämän Tähtisumupipon juuret ovat luopumisessa. Olen ollut 3,5 vuotta osana ryhmää, joka on ollut yksi minun elämäni merkittävimmistä. Meidän prosessimme päättyi vuoden vaihteessa ja minusta tuo ryhmä ansaitsee pipomallin. Tässä pipomallissa on tähti ja se toteutetaan mitä pehmoisimmasta, harmaasta ja säihkyvästä langasta, jonka hamstrasin viime keväänä New Yorkista. Ja onhan sekin aika kiva ajatus, että joku muukin jossakin näin syntynyttä pipomallia neuloisi.

Baby Cousteau tulee

Olen päättänyt suunnitella Jacques Cousteau- pipomallistani myös vauvaversion. Sitä varten olen rekrytoinut muutamia vauvamalleja ja tehnyt laskelmia, sillä ympäryksen lisäksi myös käyttämäni viiden silmukan jouste on turhan suuri mallikerta pikkuiseen pipoon. Olen tässä nyt haarukoinut sopivia kokoja. Onneksi tuo pipon neulos on joustavaa ja antaa siten vähän armoa vauhdilla kasvavien pikkupäiden verhoamiseen. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, niin maaliskuussa kuvataan Baby Cousteau- pipoja vähän suuremalla porukalla. Olen ollut kovin iloinen vastaanotosta, jonka lähipiirini vauvayhteisö tarjosi tälle idealle. Luvassa on siis pikkupipojen neulontaa vähän runsaamminkin.

Voittoisa taistelu


Kaikki isöäidinneliömekon 50 palaa on nyt liitetty yhteen ja hihatkin asettuivat paikalleen nätisti. Sain mekon jo päälleni ja yllätyksekseni se osoittautui varsin toimivaksi kotelomekoksi. Pohdinnan alla on vielä helman ja pääntien viimeistely. Olen taipumassa simpukkareunaan (scalloped edge), mutta asia vaatii vähän mutustelua ja vielä on pääteltävää jäljellä, vaikka ruudut onkin toteutettu vain kahdella eri langalla...

Säärtä riittää, kun näitä säärystimiä neuloo

Luennot ovat taas alkaneet ja vaikka kässänlaitoksella paljon tehdäänkin, niin näin alkuun on päässyt ihan kuunteluoppilaaksi ja saanut joudutettua niitä keskeneräisyyksiä, joita neulotaan ohuesta (liian ohuesta, jos minulta kysytään) langasta, ohuilla puikoilla.



Oma sääri muuten tuntuu todella pitkältä kun tikuttaa ylipolven ulottuvia balettisäärystimiä kakkosen puikoilla. Langan raidoitus on kyllä ihan kiva, mutta tämän langan tuntumasta en tykkää sitten yhtään, joten sekin voi olla syynä näihin pitkäsäärisiin tuntemuksiin.

Sukat


Paksusta langasta sukkien neulominen on ollut ihanaa ja sukat ovatkin loppusuoralla. Raitojen häiriköiminen yksivärisillä langoilla tuntuu edelleen hyvältä idealta ja puikoilta putoaa varsin hauska pari sukkia ja ihanaa neuloa vaihteeksi jotakin, joka edistyy vauhdilla ja on paljon paksumpaa.

Simple Sprinkle- huivien valokuvausta


En tykkää yhtään siitä ettei valo tahdo riittää kelvollisten valokuvien aikaansaamiseksi. Todella inhoan tätä pimeää aikaa ja kelmeää valoa, joka valokuvissa väijyy. Mielummin kuitenkin yritän ja pyrin kohti parasta mahdollista ratkaisua kuin jätän tekemättä ja vetäydyn poterooni voivottelemaan näitä pohjoisia valo-olosuhteita. Siksikin päädyin tähän luonnosmaiseen keskeneräisyyksien postaamiseen. Jos se sattuu sinun silmääsi, niin tämä myönnytys koskee vain näitä luonnoslehtiöpostauksia. Kyllä täällä edelleen suhtaudutaan kaikella vakavuudella valokuvien laatuun :)

Viikonloppuna olin valokuvaamassa Simple Sprinklejä. Oli hiukan erilaisen biitsitunnelmat, kun meri oli jäässä, aurinko paistoi matalalta ja tyypit näytti lähinnä michelin- miehiltä ulkoiluvarusteissaan. 



Marie Claire des Idees

Ranskalainen käsityölehti tarjoaa virkistävän lisänsä minun ulottuvillani olemaan käsityölehtiskeneen. Ranskalaiseen tyyliin ruoka ja kauneusosioilta ei vältytä tässäkään lehdessä, mutta ennen kaikkea pidän tämän lehden estottomuudesta heittäytyä mukaan siihen mihin on ryhdytty, ideat ja teemat viedään tinkimättömästi loppuun ja siitä vielä ylikin. Lehti on selvästi suunnattu kokeneille käsityöntekijöille ja luotetaan siihen, ettei lukijalla todellakaan ole peukalo keskellä kämmentä. Se ilmestyy kuusi kertaa vuodessa ja toimitus Suomen kotipostiluukkun on toiminut hyvin. Tämä kertaisen lehden suuria teemoja ovat korkki sekä marmorointitekniikka. Ja kun leikkiin ryhdytään, niin on vaikea heidän ideoidensa jälkeen koittaa keksiä mihin sitä vielä olisi voinut kokeilla. Minun suosikkini olivat kuitenkin väriä räiskyvä kiinalaisteema paperivarjoineen.


2 kommenttia:

  1. Voi tuota tarkkuutta! Minä vain aloitan tekemään aika hataran idean perusteella jotain, ei tiedä mitä tulee.

    VastaaPoista
  2. Sielultani olen samanlainen; siitä se sitten lähti- tyyppi. Koitan tässä kehittyä ihmisenä ja harjaannuttaa taitojani, sillä uuden oppiminen on kuitenkin siisteintä ikinä, vaikka onhan se vaikeaakin. Ihan uteliaana tässä kerään empiiristä aineistoa siitä kuinka ideat kehittyvät tällä meiningillä :-)

    VastaaPoista