tiistai 16. syyskuuta 2014

Peittokesän Picine- peitto

Tämä oli hyvin materiaalilähtöinen projekti. Sain eräältä ystävältäni useita kiloja puuvillalankaa. Langoista innostuneena päätin yrittää jotakin suurempaa ja työläämpää. Prosessi alkoi jo kesällä 2013, uinui talviunta ja lähti etenemään taas vauhdilla kevään tultua.


Minua vaan jaksaa kiehtoa tuo kolmen pylvään ja ketjusilmukan rytmissä virkkaaminen. Alunperin suunnitelmat värien ja mallin suhteen olivat paljon villimmät. Kokeilinkin muutamanlaisia kukkatilkkuja, mutta en innostunut edessä olevasta päättelyurakasta, joten valitsin nuo monotoniset, yksiväriset rivit. Värejäkin olisi ollut tarjolla runsaammin, mutta minua alkoikin viehättää uima-allasmainen värimaailma ja siellä on siis peiton nimenkin juuret. Lankalahjoituksen lisäksi olen käyttänyt peittoon langanloppuja ja valkoista lankaa taisin ostaa ihan tätä projektia varten.


Tässä yhteydessä täytyy myös vaahdota sileyttämisestä (tai toiset puhuvat pingottamisesta). Se on niin kaiken sen vaivan arvoista. Tavallisessa kerrostaloasunnossa ajatuskin sileyttämisestä tuntuu työläältä ja helposti sitä vaan hyväksyy sen mitä on tarjolla, kun päättelyt ja muut on tehty, mutta siinä sitä on väärässä. On vääryys jättää ajan ja vaivan kanssa tehtyä käsityötä sileyttämättä. Kyllä sekä valmistuva työ, että sen tekijä on sen ansainnut. Käsityö vaan yksinkertaisesti kantaa itsesnä kauniimmin, jos se on saanut sileytyksen osakseen. Siitä tulee suorastaan sulokas ilmestys.


Olen peittoon hyvin tyytyväinen ja virkkaamisen alkuun päästyäni rivejä tuli virkattua enemmän kuin olin alunperin suunnitellut, vaikka yhden rivin virkkaaminen vei hyvinkin 20 min. Tämä peitto kulkee mukanani varmasti pitkään ja siihen kääriytyminen herättää minussa suloista rauhaa sekä onnellisia ajatuksia.



Peiton tarkemmat tiedot löytyvät Ravelerystä; Picine Blanket.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti